Kun olin lapsi meillä ei kotona karkkia tarjoiltu muuten kuin syntymäpäivillä ja juhlapyhinä. Vanhempani eivät syöneet karkkia, voi myös johtua siitä että vuosikymmen oli `80.
Kouluikäisenä minulla oli punainen muovinen karkki-kenkä joka sijaitsi "vara-isovanhempieni" luona naapurissa.
Sinne sain välillä namia ja päivittäin, kun heidän luona vierailin, jännitin olisikohan sinne jotain herkkua ilmestynyt.
Teini-ikäisenä kyllä sitten suklaapatukoita mussutettiinkin, kun koulusta kotiin tuli kaupan kautta kasvava nälkäinen teini. Silloin sainkin satikutia tilille ostetuista herkuista.
Kotona olemme aina syöneet äidin tekemää koti-ruokaa. Pullaa ja leivonnaisia tehtiin yhdessä muttei niitä aina ollut tarjolla kuitenkaan.
Isäni on kova kalamies ja kalaa meillä oli ruokana ainakin kerran viikossa-omasta järvestä tientenkin. Joskus enemmänkin, riippuen kalaonnesta.
Kasvimaalta tuli vihanneksia ja kasvihuoneessa kasvatettiin kesäisin omat tomaatit.
Mummolassani oli isot pellot sekä maitokarjaa josta saatiin myös ruokaa pöytään.
Vanhempani ovat aina oleet omavaraisia ja kauppalasku kuukaudessa on varmasti vieläkin, puolet omastani.
Ihailen heidän sinnikyyttään ja omavaraisuuttaan. Onneksi kesäpaikasta löytyy jo oma pieni kasvimaa. Sieniä ja marjoja on tullut myös kerättyä talvenvarastoon- tätä se ikä tettää!
Tykkään katsella dokumentteja ja äskettäin katsoimme dokkarin nimeltä
That sugar film.- suosittelen sitä lämpimästi kaikille!
Oli aika silmiä aukaiseva vaikkakin olinkin jo tietoinen kuinka paljon piilosokeria elintarvikkeisiin lykätään.
En siis itse ole ikinä ollut mikään karkkisyöppö. En tiedä onko tämä perua nuoruuteni "karkittomasta lapsuudesta". Tykkään kylläkin suklaasta ja kotona on aina tummaa suklaata(70%->) jota otan pari palaa melkeinpä päivittäin. Ja kyllä, syön myös roskaruokaa- mutta kohtuudella.
Minulla ei ole omia omia lapsia mutta teen töitä lasten parissa. Päiväkotiin tuodaan syntymäpäivinä keksejä joita herkutellaan kavereiden kanssa, lapset kertovat karkkipäivistään ja herkkuhetkistään.
Jostain syystä olen miettinyt miten olisi oman lapsen laita. Varmaankin myös siksi että lähipiiriini on putkahdellut paljon pieniä ihmeitä viimeaikoina <3
Haluaisin kovasti noudattaa samaa "karkitonta" lapsuuden mallia omien lasteni kanssa. Koska en halua lapseni koukuttuvan sokeriin jo pienellä iällä. Varmasti hän saa oman osan siitä sitten myöhemmällä iällä.
Miksi pitää olla karkkipäivä? Miksi ei voi olla herkkupäivää/herkkuhetkiä jolloin tehdään jotain muuta "terveellistä herkkua" esim marjarahkaa, raakasuklaata,pullaa perheen kanssa tms.
En ole ekspertti herkkujen tekemisessä mutta löytyisi varmasti parempia vaihtoehtoja kuin tuo- Karkki.
Miksi yhteiskuntamme on muuttunut sokeria tuputtavaksi ja epäterveellistä ruokavalioa tarjoavaksi?
Kaupat ovat täynnä mitä ihmeellisimpäi eineksiä ja "terveyttä-edistäviä"-jugurttishotteja.
Liikuntapaikat (esim HopLop) tarjoavat ruokapaikoissaan sokeri,suola ja lisäainepommeja. On mäkkärit,hesburgerit ja muut.
Onko syynä kiire vai laiskuus?
Jos lapsemme ovat meille tärkein asia maailmassa,miksi emme voi tarjota heille terveellistä ruokavaliota? Olemme roolimalleja joilta lapsi matkii ja oppii.
THL on onneksi(-toivottavasti) avannut silmänsä. Toivonkin että tätä kautta voisimme pikkuhiljaa rakentaa terveempää yhteiskuntaa jossa voisimme kaikki hyvin vauvasta vaariin.
Aurinkoa ja iloa päivääsi täältä sohvanpohjalta,
Outi
tässä linkkibongaus tältä päivältä:
http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/thl-huolissaan-lapsista-lihominen-pitaa-saada-pysaytettya/5521380
